Kun tarvittiin lisävoimia, niin LOUHI osasi muuttua suureksi Kokko-linnuksi. Konfliktin hetkellä Sampo särkyi, mutta sen palaset tuottivat edelleen hyvää siellä minne ne olivat pudonneet.

Elämme entistä epävarmemmassa toimintaympäristössä, jossa suunnan löytäminen voi tuntua, kuin yrittäisi nähdä maisemaa sankassa sumussa ja kun suunta löytyy, niin sinne pitää suunnata viisaasti, rohkeasti kokeillen ja havainnoiden mikä on tarpeenmukaista. Tämä haastaa tarkkaavaisuutta, jonka pitää olla monessa paikassa samaan aikaan. Tämä puolestaan haastaa hyvinvointia ja menestymiskykyä. Resilienssiksikin kykyä voi kutsua. Matkaa kannattaa taittaa viisaasti, yhteistyötä ja hyvinvointia vaalien.

Siinä hetkessä, kun kun huomaat juuttuneesi paikoillesi ja epätoivo valtaa, tiedät että olet jo lähtenyt liikkeelle. Se on juuri se kasvun hetki, joka mahdollistaa seuraavat askelet. Matkaa kannattaa kuitenkin taittaa maltilla ja viisaudella, kokeillen, oppien ja havainnoiden. Louhen voimilla Kokko-lintuna on helpompaa nähdä iso kuva ja vaalia omaa sekä muiden hyvinvointia matkalla. Pian huomaatkin menneesi valovuodella eteenpäin ja vielä jopa sinne minne lopulta pitikin🔥

Matka ei siis välttämättä lopu siihen, että jotain särkyy tai muuttuu. Se on mahdollisuus luoda jotain uutta, merkityksellisempää ja hienompaa. Hyvinvointi on merkityksellinen tavoite ja sitä kohti meneminen myös yhteisönä on entistä tärkeämpi. Resilientti yhteisö myös ohjaa ja kannattelee osiaan.

Hyvinvointi ruokkii luovuutta ja luovuus hyvinvointia - sitä tarvitsemme. Sekä yhteisöllistä, että yksilöllistä toimintakykyä ja voimavaroja vahvistamalla voimme menestyä paremmin.

Tässä yhteydessä tarkoitetaan Louhen voimia rakkauden voimina, sillä niitä tarvitaan maailmaan.